Kliininen Seksologi vai seksuaaliterapeutti, mitä eroa näillä on?
- Laura Ruti
- 22.8.2025
- 2 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 29.10.2025
Hei rakas lukija.
Oletko joskus miettinyt, että mitä eroa kliinisellä seksologilla on seksuaaliterapeuttiin?
Kliininen seksologi ja seksuaaliterapeutti ovat molemmat pohjakoulutukseltaan seksuaalineuvojia, jolloin he ovat käyneet seksologian perusopinnot 30 op eli uuden nacs auktorisoinnin mukaiset seksologia 1 opinnot.
Seksuaaliterapeutti on tämän lisäksi suorittanut 30 op seksologia 2 opinnot, mutta Kliininen Seksologi on näiden lisäksi käynyt 60 op kansainväliset, eri maiden seksologian huippuasiantuntijoiden ja yliopistojen lähitieteenalojen professorien pitämät luennot, jotka ovat maailmanlaajuisesti arvostetut lisäopinnot sote-alan ammattilaisille.
Lisäksi kliinisen seksologian opintoihin valitaan vain YAMK ja maisteritason opiskelijoita sosiaali- ja terveydenhuoltoalalta tai lähitieteenaloilta, joilla on riittävä perehtyneisyys seksologiaan sekä akateemiset taidot tullakseen alan huippuasiantuntijoiksi. Kliinisen seksologian opinnot ovat European Society for Sexual Medicinen (ESSM) standardin mukaiset, jonka jälkeen opiskelijat voivat suorittaa EFS & ESSM Certified Psycho-Sexologist (ECPS) -kokeen ja hakea tämän kautta sertifikaattia, mikäli muut kriteerit täyttyvät.
Suomessa Kliinisen Seksologian koulutusta on toteutettu yhdessä ESSM kanssa Sexpon toteuttamana. Kliinisiä Seksologeja Suomessa on koulutettu vasta kolme ryhmää, joten alan huippuasiantuntijoiden määrä Suomessa on varsin pieni.
Vuonna 2024 loppuvuodesta pohjoismaiden seksologinen seura NACS muutti auktorisointejaan, jonka jälkeen tasoa 3 (entinen kliininen seksologi 60 op, joka yllä mainittu kansainvälinen taso) ei ole enää saatavilla. Tason 2. seksuaaliterapeutit saavat jatkossa hämäävästi saman auktorisointi nimen NACS Authorized Clinical Sexologists, joka tulee varmasti sekaannuttamaan ihmisiä eri nimikkeistä vanhojen jäädessä voimaan ja näiden pohjalla olevista koulutustaustoista. Tulevat kliinisten seksologien riittävät vaatimukset koulutuksen puolesta ovat seksuaalineuvojan ja -terapeutin koulutukset, kun tätä ennen koulutustaso on ollut puolta suurempi ja maisteritasoa. Itse ehdin valmistua juuri viimeisten joukossa Kliiniseksi Seksologiksi ennen tätä muutosta laajemmalla koulutustaustalla.
Jatkossa saa nähdä, miten seksologian ala kehittyy ja miten osaamisen taso muuttuu lyhyemmän seksologisen koulutustaustan vuoksi. Miten käy tutkitun tiedon seksologiasta pohjoismaissa? Mielestäni koulutuksen tasoa tulisi nostattaa, ei heikentää. Voin vain jäädä pohtimaan, miksi maisteritaso otettiin pois. Seksologisen erikoistumiskoulutuksen tulisi olla osa yliopistollista jatkokoulutusta, niin kuin psykoterapeuttikoulutuksetkin ovat, jotta osaamisen (erityisesti tieteellinen) taso pysyisi yllä. Tosin tässä kohtaa on todettava, että myös edistävää työtä on tehty seksologian kouluttajien tasoon Seksologian 1 ja 2 tasoille. Mikä on todella hyvä asia.
Eli toisin sanoen Kliininen Seksologi on myös seksuaaliterapeutti ja voi tarjota seksuaaliterapiaa palveluinaan asiakkaille asiantuntijatyön lisäksi. Koulutustausta ja tätä kautta hankittu asiantuntijuus Kliinisellä Seksologilla on seksuaaliterapeuttiin nähden usein parempi.
Lähteet:
Kommentit