Taustateoriat suhde- ja pariterapiassa: Gottman osa 2/2 Tuhoava kommunikaatiotyyli

Rakas lukija, jatkamme seuraavaksi Gottmanin suhdetutkimuksen kautta jo tutuksi tullutta teoreettista pohjaa erilaisista hyvää suhdedynamiikkaa huojuttavista vuorovaikutustyyleistä.

John Gottman on kuvannut neljä erilaista tuhoavaa viestintätyyliä parisuhteen vuorovaikutuksessa. Nämä neljä erilaista tyyliä hän on nimennyt maailmanlopun neljäksi ratsastajaksi, jotka ovat:

• Linnoittautuminen: vetäytyminen / kivimuuri

• Puolustelu: Vastasyytös tai uhriutuminen

• Arvostelu: Sinä aina / et koskaan (turha yleistäminen)

• Halveksunta: Arvostelu ja vihamielisyys tai toisen ylenkatse

Vuorovaikutustaitoja voi harjoitella myös suhde- ja pariterapiassa

1. Ihmissuhdetta usein vahingoittaa erilaisissa konflikteissa ihmisten liiallinen linnoittautuminen ja vetäytyminen keskustelutilanteesta samalla rikkoen parin välisen yhteyden. Tällainen käyttäytyminen on passiivisaggressiivisuutta ja mököttämistä. Tutkimusten mukaan tämänkaltaiseen käyttäytymiseen syyllistyy usein yksilö, jolla tunteiden käsittely ja hallinta ei ole parasta laatuaan. Pariterapiassa voi harjoitella parempia kommunikaatiotekniikoita sekä tunteiden käsittelyä.

Noin 85 % miehistä syyllistyy selänkääntämiseen ja kommunikaatiokyvyttömyyteen. Selitystä tähän sukupuoli jakaumaan on etsitty evoluutio- ja kehityspsykologiasta. Naiset usein kasvavat keskustellen ja kommunikaatiota harjoittaen, kun taas puolestaan miehet ovat enemmän aktiivisempia leikeissään ja näin ollen kommunikaatiotaidot voivat herkästi jäädä muiden asioiden varjoon. Miehet puolestaan ovat ryhmässä usein parempia toimijoita kuin naiset. Jokainen meistä on kuitenkin sukupuoleen katsomatta yksilö ja poikkeuksia luonnollisesti esiintyy eikä tätä pidä lähteä tulkitsemaan binäärisesti vastakkainasetteluna.

Linnoittautuminen katkaisee yhteyden ihmisten ja vuorovaikutuksen väliltä tuhoten pienin askelin suhdetta.

2. Liiallinen puolustautuminen ja epäuskottavat selitykset sekä uhriutuminen on otteeltaan aktiivisempaa kuin linnoittautuminen mutta kommunikaatiotilanteessa haitallinen keskittyessään liiaksi minän suojaamiseen. Tähän usein liittyy taitamattomuus tulla toista puolitiehen vastaan eli kyky kompromisseihin. Ihmisellä ei ole tällöin kykyä tai halua ymmärtää erilaisia näkökulmia tai aidosti kuulla, mitä toinen tarkoittaa. Aktiivista, läsnäolevaa kuuntelua voi harjoitella ja pariterapia voi olla yksi hyvä keino sen vahvistamiseen.

   
   

   Ajatellaan, että liiallinen puolustautuminen liittyy usein väärässä olemisen pelkoon, kasvojen menettämisen uhkaan, kyvyttömyydestä muuttaa omaa ajatteluaan, näkemystään tai toimintatapojaan, vaikka ne olisi siinä hetkessä osoittautuneet vääriksi. Pidetään tiukasti kiinni kankeasta ajattelusta ja siitä, mitä puolustetaan.

Jokaisen tulisi ymmärtää, että oman inhimillisyyden myöntämisellä ja väärässä olemisen sanomalla sen toiselle rehellisesti: ”anteeksi, minä olin väärässä”, voi olla suurempi painoarvo ja merkitys toisen mielelle kuin lauseella ”rakastan sinua”. Onnellisessa liitossa olevat ihmiset tunnustavat useammin olevansa aidosti väärässä kuin onnettoman liiton parit.

Uskalla myöntää virheet ja olla väärässä. Hyvässä ihmissuhteessa ei ole syytä hyökätä toista kohti.

3. Toisen ihmisen liiallinen arvostelu on avointa aggressiivisuutta, henkistä väkivaltaa ja johtaa epäonnistuneeseen vuorovaikutustilanteeseen vahingoittaen samalla siinä olevaa ihmissuhdetta. Ihminen on pohjimmiltaan herkkä ja muistaa pitkään toisen sanomiset ja ilkeät huomauttelut. Nämä jäävät lähes aina kangertamaan ihmissuhteen välejä ja nousevat esille myöhemmin erilaisissa riitatilanteissa.

   
   

   Naiset saattavat syyllistyä tämän kaltaiseen sanalliseen aggressioon miehiä herkemmin, jonka seurauksena toinen voi vetäytyä tilanteesta pois. Parisuhteessa tyytyväiset vastaavat toisen negatiiviseen käyttäytymiseen myönteisemmin mutta tyytymättömät ovat usein konfliktin aloitteen tekijöitä, jolloin he härkäpäisesti pitävät kiinni omasta ajattelustaan ja lietsovat itsensä usein syvempään vihaan tätä kautta. On hyvä muistaa, että tunteistamme kärsimme loppupeleissä eniten me itse, omassa päässämme ja kehon reaktioin, joten miksi emme harjoittelisi tunteiden käsittelyä, vihanhallintaa ja parempia vuorovaikutuskeinoja.

Muista, että vihantunne voi pidemmän päälle sairastuttaa, joten miksi et opettelisi käsittelemään sitä.

4. Gottmanin mukaan viimeinen näistä neljästä ratsastajasta, halveksunta on ehdottomasti tuhoavin, ei ainoastaan parisuhdetta kohtaan vaan myös ihmisen omaa minäkäsitystä ja itsetuntoa kohtaan. John Gottman kuvaa kuinka yhtä kielteistä kommenttia tai tekoa varten tarvitsemme kolme positiivista, jotta negaatio hälvenisi. Mutta jos toinen ihminen on ehtinyt halveksimaan toista voi olla, että tuhatkaan myönteistä asiaa ei enää auta. Halveksunta on vihamielistä arvostelua ja mitätöintiä toisen ihmisyyttä kohtaan.

Vastaanotolleni Sinä ja kumppanisi yksin tai yhdessä olette aina lämpimästi tervetulleita! Täältä pääset varaamaan aikaa, jos kaipaat tukea edellä mainittuihin asioihin ja tunteiden käsittelyyn.

Olet lämpimästi tervetullut suhde- ja pariterapiaan sekä seksuaaliterapiaan!

Lähteet:

Gottman, Gottman, DeClaire & Hellsten (2007). Kuinka uudistat avioliittosi: kokemuksia rakkauslaboratoriosta. Rasalas.

Gottman & Silver (2015). The Seven Principles for Making Marriage Work: A Practical Guide from the Country's Foremost Relationship Expert. Harmony.

Luukkala (2015). Kukoistava parisuhde: Rakkaussuhteen psykologia. Duodecim.