Mitä aktiivinen kuuntelu on? Mitä tunneherkkyydellä tarkoitetaan?

Päivitetty: 2.9.
Rakas lukija, tässä kirjoituksessa pureudutaan aktiivisen kuuntelun sekä tunneherkkyyden saloihin. Aktiivinen kuuntelu ja tunneherkkyys voi avata ovia syvempään yhteyteen sekä ymmärryksen kerroksiin toisten ihmisten kanssa. Aluksi avaan hieman termistöä, jonka jälkeen syvennymme itse asiaan.
Affektiivisella kyvykkyydellä tarkoitetaan tunneherkkyyttä, jossa arvostetaan toisen kokemuksia ja kuuntelemista sekä tunnistetaan omat tunteet sekä reaktiot. Tunneherkkä ihminen on aistiva, empaattinen ja läsnä oleva kuuntelija, joka vastaa toisen viestiin lempeydellä ymmärtäen samalla tunteiden tarttumisen herkkyyden ja kyvyn säädellä sitä. Tilannetaju mahdollistaa mielekkään kuuntelemisen, jolloin eri konteksteissa osataan toimia ja liikkua kuuntelun eri tasoilla asianmukaisesti keskeyttämättä puhujaa.
Organisaatio psykologian professori emerita Judi Brownell on jakanut kuuntelemisen kuuteen osa-alueeseen, jotka ovat:
kuuleminen,
ymmärtäminen,
muistaminen,
tulkinta,
arviointi ja
vastaaminen.
Mikäli jokin näistä puuttuu, voi kommunikaatio vaikeutua toisen ihmisen kanssa. Erityisesti, jos toinen tulkitsee nopeasti, ei kuuntele, kuullut tai ymmärtänyt sitä, mitä toinen sanoi ja tarkoitti. Tähän voi auttaa itsensä rauhoittaminen ja aistien herkistäminen aidosti kuuntelemaan toista, ilman keskeytyksiä siitä, mitä toinen kertoo. Olettamusten purkamista voi harjoittaa kysymällä tarkentavia ja täsmentäviä kysymyksiä sekä avaamalla toiselle sitä, miten asian itse juuri kuuli ja kysyä kuuliko eli ymmärsikö oikein.
Kuuloa pidetään usein ensimmäisenä ja viimeisenä aistina. Kuuntelu on kognitiivinen prosessi, jossa kielellisiä ja sanattomia viestejä vastaanotetaan ja tulkitaan antaen niille merkityksensä. Se on yhteenvetojen tekemistä, kuulemansa arviointia ja sanattomiin viesteihin vastaamista. Suuntaamme siihen tarkkaavaisuutemme ja yritämme poistaa kuuntelun esteet tai rajoitukset. Kuuntelu vaatii tarkkaavaisuutta ja halua ymmärtää, jolloin tilannetta myös aistitaan ja havainnoidaan. Kuuntelua ja kuuloaistia voi myös harjoittaa sekä kehittää. Aktiivista kuuntelua voi harjoittaa ja opetella turvallisesti esimerkiksi suhde- ja pariterapian keinoin.

Sosiaalinen tietoisuus on kykyä erotella, mikä on toisen ihmisen käyttäytymistä ja mikä omaa tulkintaa. Ollaan kiinnostuneita siitä, mitä toinen ajattelee, jolloin kuuntelemisen taito korostuu. Puhujalle tulisi rauhassa antaa tilaa kertoa, mitä hän ajattelee, havainnoi ja tuntee sekä millaisia tarpeita hänellä on, mitä hän toivoo sekä tarvittaessa täsmentää kertomaansa.
On hyvä tiedostaa, että omaa ajattelua ja toisen ymmärtämistä voivat haitata omat tulkinnat ja olettamukset toisesta, jolloin suhtautuminen toiseen voi vääristyä ja muuttua. Tulkitsemme herkästi keskustelukumppanimme kehonkieltä ja mikroilmeitä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, joiden avulla yritämme ymmärtää, mitä toinen ajattelee tai tuntee. Tämä voi toisinaan mennä pahasti pieleen, jolloin olettamusten purkaminen kysymällä suoraan voi auttaa ymmärtämään toista paremmin ja välttää vääriltä johtopäätöksiltä. Vääränlaiset vuorovaikutustaidot voivat heikentää luottamusta sekä aiheuttaa jopa vuorovaikutuksen katkeamisen.
Helpoin tie toisen ihmisen ymmärtämiseen on myötäeläminen ja aktiivinen kuuntelu, joka tapahtuu edellä mainittujen tarkentavien kysymysten avulla sekä olettamusten avaamisella toiselle. Annetaan toiselle tilaa ja vapautta ilmaista itseään puheen avulla, ilman, että tekisimme olettamuksia hänen puolestaan. Tällöin annamme toiselle mahdollisuuden tarkentaa ja tulla paremmin ymmärretyksi. Aktiivisen kuuntelun kautta annetaan tilaa lisäksi toisen tunteille ja autetaan käsittelemään niitä reflektoimalla toisen puhetta, jolla myös varmistetaan, että asia on ymmärretty oikein. Aktiivisen kuuntelun avulla pyritään sanoittamaan toisen tunteita ja asetumaan toisen asemaan sekä näkökulmiin.
Tämä on myös yksi tärkeimmistä asioista oppia itsestämme ja toisesta aidosti lisää. Tarvitsemme kehittyäksemme muita olentoja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Toisen ihmisen kuuntelu on edellytys hyvään ja vastavuoroiseen kommunikointiin. Ymmärrys siitä, mitä toinen tuntee ja kokee, syntyy usein kuuntelun kautta, jolloin voidaan kokea myös empatiaa toista kohtaan. Todellista kuuntelua yleensä häiritsee ihmisen psyyken kannalta kaksi asiaa.
Silloin kun toinen puhuu, mietitään omia vastauksia ja arvioidaan toisen puhetta. Ei oikeastaan kuunnella vaan puhutaan mielen sisällä itselleen. Toisin sanoen hyökätään toista vastaan.
Toinen kuuntelemisen estomekanismi on se, kun toisen sanoma ei kiinnosta. Aletaan suunnittelemaan mitä tehdään tai sanotaan seuraavaksi ja miten tilanteesta pääsisi pois. Tällöin ajatukset ovat täysin muualla kuin toisen ihmisen sanomassa. Hetkenpäästä huomataan, että emme muistakaan sitä, mitä toinen on sanonut.
Ihanteellista ja toista kunnioittavaa olisi antaa toisen puhua vuorollaan ja omalla tahdillaan, kuuntelen avoimesti, arvioimatta tai arvostelematta toista. Ei ole syytä vauhdittaa tai keskeyttää, jolloin annetaan tilaa myös hiljaisuudelle ja puheen tauottamiselle. Tällainen kuunteleminen voi olla hyvinkin parantavaa. Puhuja kokee tulevansa arvostetuksi ja aidosti kuulluksi. Näin saadaan toinen kokemaan toimijuutta, vastuuta sekä osallisuutta keskustelussa. Hänelle tulee tunne, että hänet hyväksytään ilman, että sitä sanotaan ääneen.

Vuorovaikutustaidoilla voimme syventää ihmissuhteidemme laatua, edistää kuuluksi tulemisen kokemusta sekä ymmärrystä. Nämä taidot voivat auttaa Sinua luomaan syvempää yhteyttä muihin sekä vahvistamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka tutkitusti lisää hyvinvointiamme. Seuraavissa kirjoitelmissa perehdymme asiaan laajemmin.
Täältä löydät vapaat ajat. Olette aina yksin tai yhdessä lämpimästi tervetulleita vastaanotolleni. <3

Kiitos mielenkiinnosta kirjoitelmaani kohtaan! <3
Lähteet:
Dunderfelt, T. (2016). Läsnä oleva kohtaaminen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Gothóni, R. (2020). Kuuntelijan käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.
Hiila, I., Tukiainen, M., & Hakola, I. (2019). Tiimiäly: opas muuttuvaan työelämään. Tuuma.
Kallio, M. (2017). Inhimillisiä kohtaamisia. EU: WSOY.
Marshall B. Rosenberg. (2015). Nonviolent Communication NVC. A language of life. Suomentanut Hartikainen T. (2019). Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus. Viisas elämä Oy.
Mäkisalo-Ropponen, M. (2011). Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy.
Talvio, M. & Klemola, U. (2017). Toimiva vuorovaikutus. PS-kustannus.










Kommentit